Tekijä: jensspa

Kunnossapito on kehittynyt vuosien saatossa rikkoontuneen laitteen korjauksesta nykypäivän monitasoiseen kunnossapitoon. Nykyään valmistusprosessien integraation ja automaation lisääntyminen nostavat tuotantokoneiden hintoja, mistä johtuen puutekustannukset ovat suuremmat kuin kunnossapito- ja korjauskustannukset.

Kunnossapitotoimenpiteet voidaan toimintaperiaatteiden tasolla luokitella seuraavasti:

• Ehkäisevä kunnossapito
  Kaikki ne tarkastus-, testaus- ja huoltotoimenpiteet, joita tehdään ilman, että laitteessa tiedettäisiin olevan vikaa.
• Käyttöseuranta
  Kaiken kunnossapitotoiminnan lähtökohta. Käyttöseurantaa suorittavat pääsääntöisesti laitteen käyttäjät.
• Kunnonvalvonta
  Kunnonvalvonnassa kohteen toimintaa tarkkaillaan ja mitataan joko jatkuvasti tai määräajoin. Tavoitteena on alkavan vikaantumisen havaitseminen ja vian korjaaminen ennen kuin se estää kohteen halutun toiminnon toteutumisen. Esimerkkinä mainittakoon laakerien värähtelyjen seuraaminen.
• Jaksotetut huollot
  Perinteinen käyttöajan, käyttökertojen tai muun vastaavan mukaan jaksottuva huoltotoimenpide, joka tehdään kohteen tilasta riippumatta. Esimerkiksi öljynvaihto on jaksotettua huoltoa.
• Tarkastus
  Kohteen toimintakyvyn tarkastaminen. Ei sisällä päätelmiä tai analyysejä.
• Testaus
  Kohteen toimintakyvyn tarkastaminen vertaamalla saatuja mittaustuloksia kohteelle spesifioituihin arvoihin. Sisältää myös mittaustuloksiin liittyvät päätelmät.
• Huolto
  Kohteelle suoritetaan ennalta laaditun ohjelman ja toimenpidesuunnitelman mukaiset kunnonvalvonta- ja huoltotoimenpiteet.
• Korjaus
  Toimenpide, jonka tarkoituksena on poistaa kohteesta paikannettu vika. Suoritetaan, kun kohde on vikaantunut.
  Vikaantuminen voi olla
  – kokonaisvika, joka estää kohteen kaikki toiminnot
  – osittaisvika, joka estää osan kohteen toiminnoista.
• Käytöstä poisto
  Osan tai koko kohteen käytöstä poistaminen spesifioidun eliniän täyttymisen, taloudellisesti kannattamattoman korjauksen tai kohteen modifioinnin vuoksi. On huomattava, että käytöstä poistaminen sisältää myöskin käytöstä poistetun kohteen osien asianmukaisen kierrätyksen sen purkamisen jälkeen.

Nämä käsitteet ja määritelmät pohjautuvat  PSK Standardien julkaisuun:  ”PSK 6201 KUNNOSSAPITO KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT”.

 

Kunnossapito

Kunnossapito on kaikkien niiden teknisten, hallinnollisten ja johtamiseen liittyvien toimenpiteiden kokonaisuus, joiden tarkoituksena on säilyttää kohde tilassa tai palauttaa se tilaan, jossa se pystyy suorittamaan vaaditun toiminnon sen koko elinjakson ajan.

Käyttö

Tuotannon toteuttamisen välittömät toimenpiteet, kuten prosessinohjaus ja koneiden käyttö. Käyttöön voi kuulua myös tuotteen, prosessin, tms. vaatimat kytkentöjen muutokset, vaihtoyksiköiden, komponenttien ja työkalujen vaihdot.

Käynnissäpito

Käytön lisäksi käyttöhenkilöstön tehtäviin voi sisältyä kohteen käyttökuntoon liittyviä tehtäviä, kuten puhdistukset, voitelu, asetukset, tuotantokoneiden korjauksia sekä kunnonvalvontaa ja tuotantokyvyn seurantaa.

Logistiikka

Työvoiman, varaosien ja materiaalien, kunnossapitolaitteiden, tilojen, varastoinnin, telineiden ja alihankintojen yksilöintiä, valitsemista, hankintaa ja toimitusta.

Parannus

Toimenpide, jonka tarkoituksena on parantaa kohteen turvallisuutta, luotettavuutta tai kunnossapidettävyyttä muuttamatta kohteen toimintaa.

Muutos

Toimenpide, jolla muutetaan kohteen toimintaa ja käyttöominaisuuksia.

Huomautus 1: Muutokseksi ei lueta kohteen vaihtoa toiseen identtiseen kohteeseen.

Huomautus 2: Muutos ei ole kunnossapitoa, vaan se on kohteen toiminnan muuttamista halutuksi uudeksi toiminnaksi. Muutos on usein investointiluonteinen. Muutoksilla voi olla vaikutus kohteen luotettavuuteen tai tehokkuuteen tai molempiin.

Tehdaspalvelu

Tehdaspalvelu on tuotantolaitoksen sekä sen laitteiston ja ympäristön kehittämiseen, kunnossapitoon ja materiaalihallintoon liittyvää toimintaa. Siihen yleisesti luetaan kuuluvaksi myös kiinteistöhuolto kuten vartiointi, palo-suojelu, puhtaanapito, LVIS-huolto, jätehuolto, lumityöt, ulkoalueiden ja istutusten hoito.

Käyntiaste O

Käyntituntien (To) suhde tarkastelujakson vertailtavaan kokonaisaikaan (T). Käyntiaste kuvaa mm. koneeseen kohdistuvaa rasitusta.

Käyttöaste U

Käyttötuntien (Ta) suhde tarkastelujakson vertailtavaan kokonaisaikaan (T). Käyttötunteja vähentävät joutoaika, varallaolo ja ulkoinen toimintakyvyttömyysaika, joka voi aiheutua markkinatilanteen heikkenemisestä, raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden niukkuudesta, investoinneista tai työmarkkinahäiriöistä.

Käyttöaste kuvaa vaaditun tuotannon määrän vaatimaa aikaa.

Tuotannon kokonaistehokkuus (KNL)

Kunnossapidon ulkoisista tavoitemuuttujista (PSK 7501) yksi tärkeimmistä on tuotannon kokonais-tehokkuus. Se on kolmen alla määritellyn osatekijän käytettävyyden (K), toiminta-asteen (N) ja laatukertoimen (L) tulo.

Käytettävyys (K)

Käytettävyys on kohteen kyky olla tilassa, jossa se kykenee tarvittaessa suorittamaan vaaditun toiminnon tietyissä olosuhteissa olettaen, että vaadittavat ulkoiset resurssit ovat saatavilla.

Toiminta-aste (N)

Toiminta-aste on toteutuneen tuotantomäärän suhde maksimituotantomäärän käyntiaikana.

Laatukerroin (L)

Laatukerroin määrittää myynti- tai jatkojalostuskelpoisen tuotannon osuuden kokonaistuotantomäärästä.