ARROW Novi on kunnossapitojärjestelmä, jossa yhdistyy edeltäjänsä ARROW Maintin 20 vuoden kehitystyö sekä laajat ominaisuudet uusimmalla teknologialla toteutettuna.
Novissa on panostettu kunnossapidon helppoon suunnitteluun, monipuolisiin töiden hallinnan ominaisuuksiin ja visuaalisuuteen. Töitä voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta, eri käyttötilanteiden ja tarpeiden mukaan.
Kunnossapidon hallintaan on kehitetty erilaisia järjestelmiä, ja näistä yksi esimerkki on MaintALMA. Sen runkona ovat laitoksen tuotantoprosessin hierarkia sekä laitoksen järjestelmät. Tehdasmallin ansiosta tiedot koneista, laitteista, varaosista sekä niihin liittyvistä dokumenteista ovat kunnossapito- ja huoltohenkilöstön hyödynnettävissä helposti ja nopeasti läpi vuorokauden.
Alla olevassa käsitekartassa on esitelty MaintALMAn keskeisimmät toiminnot.
Tuottava kunnossapito (Total Productive Maintenance), TPM, on kunnossapitostrategia, eli järjestelmällinen tapa kehittää yhdessä henkilöstön kanssa häiriötön tuotanto, mikä laskee kustannuksia ja nostaa prosessien taloudellista tehokkuutta. TPM liittyy yrityksen liiketoimintaprosesseihin. Koneet, laitteet ja muu varustus ovat resursseja näille prosesseille. Niiden hankinta, huolto ja kunnossapito ovat liiketoimintaprosessien tukiprosesseja
TPM -ideologia perustuu siihen, että kunnossapito käsitetään laajasti ja koko henkilökunta (suorittavista työntekijöistä ylimpään johtoon) sitoutuu tuottavan kunnossapidon periaatteeseen. Koko henkilöstön osallistuttaminen tarkoittaa sitä, että kunnossapito tulee huomioiduksi kaikissa yrityksen toiminnoissa. Myös jokaiselle laitteelle luodaan täydellinen, koko käyttöiän kattava ennakoivan kunnossapidon järjestelmä. TPM:n kehittämistoiminta tapahtuu itsenäisten pienryhmien kautta, jotka kehittävät omia työtehtäviään kuuden päähäiriölähteen eliminoimiseksi.
Tuottavassa kunnossapidossa pyritään suurempaan kokonaistehokkuuteen eliminoimalla tuotannon häiriötekijät, joita ovat seisokkihäviöt (vikaantumisesta tai säädöistä aiheutuvat), nopeushäviöt (pysähdykset, häiriöt, ruuhkaumat, alentunut tuotantonopeus) ja laatuhäviöt (hylyistä ja laatuvirheistä aiheutuvat).
Referaatti artikkelista Älykäs kunnossapito, osa kaksi
(Kari Mäki / Promaint 3/2016)
“Alamme päivän puheenaiheita ovat digitalisaatio ja siihen liittyvät hypet. Niiden myötä on esille noussut myös termi älykäs kunnossapito. Kuitenkin ratkaisevassa roolissa on edelleenkin ihmisen huolenpito, että prosessilaitteita käytetään oikein, niillä on oikea toimintaympäristö ja niille suoritetaan vaadittavat ylläpitotoimenpiteet.”
Artikkelissa kirjoittaja Kari Mäki pohtii nykypäivän teemoja, kuten teollinen internet, asioiden internet ja Big Data, ja niiden toimivuutta ja tarpeellisuutta kaikille teollisuudenaloille. Näiden teemojen sanotaan olevan väylä tuottavampaan toimintaan, ja ne tulevatkin jatkuvasti esiin kaikissa kunnossapitoon liittyvissä seminaareissa ja ammattilehdissä.
Asioiden internet (Internet Of Things) tarkoittaa sitä, että koneisiin ja laitteisiin lisätään antureita ja sitä kautta älyä, joiden avulla voidaan ennakoida koneissa ja laitteissa tapahtuvia poikkeamia. Tämä sopii erityisesti kohteisiin, joissa ei tarvita paljon ihmisen läsnäoloa. Mutta entä tuotantolaitokset, joiden koneet ovat jo elinkaaren loppupuolella: onko niihin edes edellytyksiä asentaa näitä poikkeamia havaitsevia antureita?
Big Data, tarkoittaa menettelyä, jossa kerätään kaikki mahdollinen data koneisiin ja prosesseihin liittyen, ja yritetään tietokoneen avulla etsiä datajoukosta riippuvuussuhteita, joista voisi prosessin tai koneen käyttäytymistä ennustaa. Kari Mäki pitää tätä kiistattoman tarpeellisena, koska antureiden avulla saatu tieto on melko luotettavaa. Mutta hän huomauttaa, että Big Data -menetelmässä ei huomioida muutamaa tärkeää asiaa: vikahistoriaa ja huoltohistoriaa.
“Sitten kun joku keksii antureita tai älyä, joilla useimmiten syytön konerukka saadaan kertomaan, että nyt minusta ei pidetä riittävää huolta, voidaan puhua todella älykkäästä kunnossapidosta.”
Kaikille laitteille on yleensä määritelty käyttö- ja huolto-ohjeet, joista löytyy perusvaatimukset kunnossapidolle: puhtaanapito, voitelu ja tiettyjen asioiden säännönmukainen tarkastaminen. Suuri osa ongelmista johtuukin perusvaatimusten laiminlyönnistä. Näiden ongelmien poistaminen ei tapahdu tällä uudella älykkäällä kunnossapidolla. Päinvastoin, voidaan alkaa ajattelemaan, että kyllä se systeemi varoittaa, jos ongelmia on tulossa. Kari Mäen artikkelin tärkein sanoma onkin, että huolimatta uusista älykkäistä keinoista, edelleen tärkein kunnossapidon elementti on ihmisten tekemä systemaattinen ennakkohuolto ja perustarpeista huolehtiminen.
Kunnossapito vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen toimimalla niin, että mahdollisimman pienet epäkäytettävyys- ja laatukustannukset saavutetaan mahdollisimman alhaisilla kunnossapitokustannuksilla.
“Keskeisiä tavoitteita ovat tuotannon kokonaistehokkuus (KNL) sekä hyvä käyttövarmuus, joka koostuu toimintavarmuudesta, kunnossapidettävyydestä ja kunnossapitovarmuudesta. Lisäksi turvallisuus, ympäristön huomioiminen ja kustannustehokkuus ovat merkittäviä tavoitteita. (PSK 6201)”
Kunnossapito parantaa yrityksen kannattavuutta ja pääomien käytön tehokkuutta vaikuttamalla seuraaviin asioihin:
Näiden avulla saadaan hyvä taloudellinen tulos ja korkea pääoman kiertonopeus, jotka edelleen johtavat korkeaan pääoman tuottoasteeseen ja korkeisiin elinjaksotuottoihin. Nämä ovat kunnossapidon tuottoja, jotka saavutetaan kunnossapidon panosten eli kunnossapitokustannusten avulla. Kunnossapito on perustekijä laitoksen elinajan hallinnassa, laitosturvallisuudessa, työturvallisuudessa, ympäristön suojelussa, eliniän jatkamisessa, laitoksen parantamisessa ja omaisuuden arvon säilyttämisessä sekä yrityksen imagon luomisessa.
Kunnossapito on yksi suurimmista yrityksen kustannuksista: Se on pääoma ja raaka-ainekustannusten jälkeen suurin (ja kontrolloimaton!) kustannuserä.
Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi